Täällä on ollut yhtä juhlaa, ensin Arabiemiraattien kansallispäivä 2.12 ja sitten meidän omamme. Emiraatit juhlivat perusteellisesti ja koko kaupunki on edelleen täynnä koristevaloja ja autot on teipattu sheikkien kuvilla ja koristettu lipuin. Minäkin pääsin osallistumaan luokkani kanssa kansallispäivämarssille. Kuuma tuli, mutta olihan se hienoa.
Oma juhlamme oli suomalaiseen tyyliin tunteikas, vaan ei riehakas. Aamuassemblyssa alkoikin joka-aamuisen Emiraattien kansallislaulun jälkeen soida Maamme-laulu, ja me tietenkin yhdyimme siihen. Laulun loppuessa yläkerrasta alkoi sataa sinivalkoisia ilmapalloja. Herkimmät meistä alkoivat vetistellä jo tässä vaiheessa. Parempaa vielä seurasi, sillä suomalaiset opettajathan ovat monitaitoisia, ja meistä koottu kuoro suoritti ensiesiintymisensä laulamalla neliäänisesti Suomen laulun. Sitten nieleskeli jo aika moni, eivätkä oppilaat voineet mitenkään ymmärtää, miksi olimme surullisia.
Illalla lauloimme saman laulun suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolla Abu Dhabissa. Yleisö, kunniavieraana ollutta kauppaministeriä myöden kuunteli hiirenhiljaa ja osoitti kovasti suosiota. Suurlähettiläs lähetti kiitosviestin seuraavana päivänä, olimme olleet kuulemma juhlien vetonaula, ja palaute oli ollut kiittävää. Juhlat olivat muutenkin hienot, ja tarjoilu loistavaa, oli poroa ja lohta ja silliäkin. Vähän kalliiksi se kyllä kävi, kun me emme mahtuneet kenenkään kyytiin, ja piti mennä taksilla. Matkalla kotiin, keskellä Abu Dhabin suurkaupunkia, meitä kohtasi yllättävä näky: auto, jossa liehuivat Suomen liput. Oli komea näky!
Huomenna on sitten Al Ainin Choral Societyn joululaulukonsertti, ja sitten toivottavasti jää vähän aikaa jouluostoksillekin.
Komeasti hulmusi siniristilippu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti