Keskiviikkona olo alkoi töissä tuntua flunssaiselta. Päätin mennä hotelliin päästyäni nukkumaan. Aku oli ollut koko päivän tulevassa kodissamme vastaanottamassa kodinkoneiden ja huonekalujen toimituksia, ei vain meidän kotiimme, vaan saman käytävän varrella asuvan toisen suomalaisen opettajan kotiin. Sovimme, että muutamme vain jos jaksamme. Heräsin joskus puoli kuuden aikaan, enkä ollut edes pukeutunut, kun ovelta kuului tiukka koputus. Äkkiä vaatteet päälle ja äkäisenä ovelle: kuka siellä nyt haluaa jotakin. Oven takana seisoi Aku ison ruusupuskan kanssa, ja kysyi, voisimmeko muuttaa omaan kotiin. Mitä siihen voi sanoa muuta, kuin kyllä?Vauhdilla kamat matkalaukkuun, check out ja taksiin, siinä ei flunssat paljon paina. Tyhjältä ja kaikuvalta täällä tuntuu vielä, mutta sänky on, ruokailuryhmä, jääkaappi ja hella ja pesukone. Eilen illalla ei kotirauhasta voinut paljon puhua, kun kolme miestä laitteli nettiyhteyksiä, samaan hässäkkään tuotiin sohva ja ennen kuin sohvamiehet saivat sohvan laitettua, tuotiin vielä sängynpäätykin. Sohva toimitettiin hämmästyttävällä nopeudella: viisi päivää maksusta se oli meillä. Hämmästyttävää siinä oli se, että olimme itse valinneet verhoilukankaat. Epäilenpä, että Suomessa ei pystyttäisi yhtä nopeaan toimitukseen. Sohvan koko aiheutti pienen järkytyksen. Kaupassa se oli paljon pienemmän näköinen. Nyt meillä mahtuu isompikin vierasjoukko istumaan.
Kaikkea vielä puuttuu, ja ainakin verhot pitää pikimmiten saada, etteivät huoneet kaiu niin paljoa, eikä ikkunoista näy ulos. Koko alue on vielä keskeneräinen, eikä täällä vielä kovinkaan monessa asunnossa asuta, mutta epäilemättä tänä viikonloppuna muuttajia tulee lisää.
Pieniä kommelluksiakin on sattunut: Aku pesi pyykkiä uudella koneellamme ja kas, poistovesi tulikin ulos keittiön tiskikoneelle tarkoitetusta putkesta. Onneksi on laattalattia, eikä parketti. Putkimies tuli kutsusta paikalle nopeasti, koska hän on vielä rakennustyömaalla töissä, ja tukki putken keittiön suuntaan. Kun ihmettelin, miten sitten saamme tiskikoneen siihen, hän lupasi tulla avaamaan sitten putken. Vähän jäi epävarma olo, täytyy laittaa ämpäri kuitenkin alle.
Apua täällä saa helposti joka lähtöön. Yksi mies tuli laittamaan verhotangot, ja Aku joutui soittamaan minulle, kun ei oikein ymmärtänyt, mitä mies selitti. Minä sitten jutteli miehen kanssa, ja kävi ilmi, että hän oli pahoillaan, kun ei ollut verhoja, ja sanoi tulevansa myöhemmin laittamaan ne. Kai minä nyt itsekin osaan!
Vielä ei ole kuvia, laitan sitten kun samme vähän valmiimmaksi täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti